3 M:n muistisääntö vaikuttavaan järjestöviestintään
Järjestöt tekevät Suomessa tärkeää työtä. Vaikuttavan ja puhuttelevan viestinnän yhtälö syntyy kolmen M:n muistisäännöllä: mitä, miksi ja muutos, kirjoittaa Communikén Heidi Korva.
Olemme viime aikoina kuulostelleet Salla Saarisen kanssa järjestöjen kuulumisia. Kutsuimme niiden johtoa juttusille kysymällä, mitä teitä pohdituttaa työssänne eniten juuri nyt. Ymmärrettävistä syistä eniten pinnalla olivat käynnissä olevat hallitusohjelmaneuvottelut. Se, kuinka järjestöt saisivat omia tavoitteitaan esille neuvottelujen aikaan ja mukaan tulevan hallituksen ohjelmaan. (Voin vakuuttaa, että Sallaa parempaa vaikuttamisen ja järjestömaailman tuntijaa tähän kysymykseen vastaamaan on vaikea löytää.)
Monia askarrutti myös viestintä. Miten saada järjestön viestit läpi, kun ihmiset ovat entistä valikoivampia, kiireisempiä ja infoähkyisempiä?
Vaikuttavassa viestinnässä kerrotaan myös tarpeesta ja tuloksista
Miten järjestö siis voi viestiä vaikuttavasti omasta työstään? Niin että viestinnässä kulkee mukana punainen lanka, joka aina muistuttaa myös siitä, mitä järjestö tekee ja miksi sen työ on tärkeää.
Kaivoin naftaleenista monta vuotta sitten tekemäni dian, joka tiivistää, mitä kaikkea järjestöviestinnässä kannattaa muistaa.
Kuvan ensimmäinen tärkeä muistutus on, että järjestö ei voi jämähtää kertomaan pelkästään siitä, mitä se tekee jokapäiväisessä arjessaan.
Omassa kuplassa on helppo jäädä jumiin tähän hetkeen, julkaista kannanottoja, kertoa kunkin viikon tapahtumista, etsiä uusia vapaaehtoisia jne. Unohtuu, ettei järjestön olemassaolon syy ole kaikille yhtä selvä kuin se on asioiden kanssa päivittäin töitä tekeville.
Tämä ”pistemäinen” viestintä korostuu somessa. Jos viestintä tarjoilee vain välähdyksiä ja ”tunnelmakuvia” järjestön arjesta, ulkopuolisen on vaikea hahmottaa, mikä järjestön olemassaolon perimmäinen syy on.
3M:n muistisääntö tarjoaa työstä riittävän laajan kokonaiskuvan
Siksi kuvan vihreä ympyrä ei voi olla ainoa, joka on järjestöjen viestinnässä esillä. Tarvitaan myös tietoa siitä, mihin isompaan kuvaan esimerkiksi järjestön ajama lakiuudistus liittyy? Miksi järjestön työtä ylipäätään tarvitaan yhteiskunnassa? Kuka tarvitsee? Mitä ongelmaa järjestö työllään taklaa?
Vaikuttavaa viestintää tekevä järjestö muistaa aina myös kertoa, millaista vaikutusta järjestön työllä on yhteiskunnassa, yhden ihmisen tai ihmisjoukon elämässä. Kuinka hyvä tuotos-panos-suhde työllä on.
Onnistuneen ja puhuttelevan viestinnän yhtälö syntyy kolmen M:n muistisäännöstä:
Mitä teemme?
…ja miten. Millaisia ratkaisuja tuotamme yhteiskunnassa? Kuinka teemme työtämme, kenen hyväksi – ja mihin tarvitsemme juuri sinun panostasi esimerkiksi vapaaehtoisena, vaikuttajana tai lahjoittajana.
Miksi olemme olemassa?
Mitä haluamme saada työllämme aikaan, ja miksi työmme on tärkeää? Mitä tavoitteita meillä on? Mitä yhteiskunnan ongelmaa taklaamme? Mikä on iso kuva, konteksti ja tarve työllemme (esim. ”Suomessa on lähes 4000 asunnotonta”).
Muutos, jota työmme saa aikaan
Millaisen positiivisen muutoksen työmme on saanut aikaan yksittäisen ihmisen, yhteisön tai ihmisjoukon elämässä. Kuinka paljon yhteiskunta säästää rahaa työmme ansiosta?
Muuttuva toimintaympäristö vaatii strategista viestintää
Kolmen M:n muistisäännöllä syntyy vaikuttavaa viestintää, joka perustelee järjestön olemassaoloa, kertoo, mitä hyötyä siitä on yhteiskunnassa ja kutsuu ja innostaa mukaan. Se jää myös mieleen paljon paremmin kuin yksittäiset välähdykset sieltä täältä.
Yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä järjestöjen on aika keskittyä yhä paremmin strategiseen viestintään. Vaikuttavalla viestinnällä järjestöjen potentiaalia ei myöskään mene hukkaan: niiden työ esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksi on monen suomalaisen mielestä merkityksellistä ja tärkeää, mutta tämä missio pitää muistaa itse pitää esillä.