Pesula-podcast toi keskusteluun uusia vastuullisuusaiheita

Huomasimme, että monista kiinnostavista vastuullisuusteemoista ei juuri puhuta. Koska halusimme vastuullisuuskeskusteluun uusia, meidän mielestämme tärkeitä näkökulmia, syntyi vastuullisuusasioihin pureutuva Pesula-podcast.

Raikkaita näkökulmia vastuullisuudesta

Ovatko yritykset viherpesijöitä? Pelastaako teknologia maailman? Onko Suomi (muka) maailman tasa-arvoisin maa? Voiko vastuullisella sijoittamisella muuttaa maailmaa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Pesula-podcastissa yhdessä Anniina Mustalahden kanssa.

Pesula sai alkunsa siitä, että vaikka vastuullisuudesta puhutaan kaikkialla, mutta monet tärkeät näkökulmat ovat meidän mielestämme silti pimennossa. Kun aloitimme Pesula-podcastin keväällä 2021, esimerkiksi yritysten roolista luonnon monimuotoisuuden säilyttäjänä ja edistäjänä ei juuri puhuttu. Vasta vuonna 2023 julkiseen keskusteluun nousi myös puheenvuoroja siitä, että vihreä siirtymä ja teknologia eivät yksinään pelasta maailmaa, vaan kulutusta täytyy vähentää. Me käsittelimme näitä aiheita Pesulassa jo vuonna 2021.

”En ole pitkään aikaan kuullut näin kiinnostavaa keskustelua yritysten vastuullisuusasioista. Terävää kritiikkiä yrityksiä kohtaan – mutta myös realismia, eikä löysää hurkastelua.”

Julia Thuren, toimittaja, kirjailija, vaikuttaja

Pesulaa voi edelleen kuunnella Spotifyissa. Jaksojen aiheet eivät ole menettäneet ajankohtaisuuttaan.

Kahdeksan jaksoa napakkaa asiaa

Jokaisessa Pesulan jaksossa pureuduimme yhteen teemaan ja kutsuimme studioon alan parhaat asiantuntijat juttelemaan ja vastaamaan tiukkoihin kysymyksiimme. (Vihreät otsikot ovat linkkejä ko. jaksoon Spotifyissa.)

Jakso 1: Ovatko yritykset ahneita viherpesijöitä?

Ykkösjaksossa pohdimme mm. mihin yritysten vastuullisuusvertailut perustuvat, mihin kannattaa kiinnittää huomiota yrityksen vastuullisuutta arvioidessa ja miten vastuullisuudesta voi ja pitäisi viestiä. Vieraanamme oli vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.

Jakso 2: Miksi ilmastoviestintä sucks?

Tässä jaksaossa mietimme, miten ilmastonmuutoksesta pitäisi viestiä, jotta ilmastopuhe ei lamaannuttaisi vaan innostaisi meidät kaikki toimimaan. Vieraanamme studiossa oli sosiaalipsykologi Annukka Vainio.

Jakso 3: Pelastaako teknologia maailman?

Kolmosjaksossa CLC:n Jouni Kerosen kanssa siitä, mihin asiantuntijoiden viimeaikaiset, aiempaa optimistisemmat arviot ilmastonmuutoksen hidastamisesta perustuvat ja mitä maailman pelastuminen vaatii. Demos Helsingin Tuuli Kaskinen kertoi, millaisessa maailmassa elämme vuonna 2050.

Jakso 4: Onko Suomi (muka) maailman tasa-arvoisin maa?

Onko suomalainen työelämä tasa-arvoinen kaikille nimeen ja ihonväriin katsomatta? Nelosjaksossa pureuduimme rakenteelliseen rasismiin ja siihen, kuinka työpaikoista tehdään yhdenvertaisia paitsi julistusten myös käytännön tasolla. Asiantuntijana studiossa diversiteettikonsultti Fatima Verwijnen.

Jakso 5: Onko luontokato vain sademetsien eikä Suomen ongelma?

Tässä jaksossa latasimme pöytään tylsiä tosiasioita Suomen luonnon tilasta ja kysyimme, mitä voisimme – yksilöinä ja yrityksinä – tehdä, jotta tilanne paranisi. Vieraanamme oli SYKEn asiantuntija Riku Lumiaro.

Jakso 6: Ovatko yritykset valmiita aitoon rehellisyyteen?

Tätä tenttasimme S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaalta. Sivusimme keskustelussa myös sitä, millaista on esimerkiksi Prismojen bisnes maailmassa, jossa kulutusta täytyy vähentää.

Jakso 7: Raaka-aineet loppuu, kulutusjuhla on ohi

Maapallon rajat ovat tulleet vastaan, elintärkeät raaka-aineet pitäisi laittaa ”säännöstelyyn”, jotta ne riittäisivät vihreään siirtymään. Miten koboltin, kuparin jne. ”uusjako” näkyisi meidän tavisten elämässä? Muun muassa näitä kysyimme LUTin proffalta Lassi Linnaselta. Jaksossa mukana myös Julia Thurén, joka kertoi, miten hänen elämänsä on muuttunut kulutuskriittisen kirjan kirjoittamisen jälkeen.

Jakso 8: Voiko rahalla muuttaa maailmaa?

Pitäisikö meidän kaikkien alkaa vastuullisiksi sijoittajiksi, jotta maailma pelastuisi, kysyimme vastuullisen sijoittamisen asiantuntijalta Kaisa Kuritulta.