Kaksoisolennaisuus tehty – miten tästä eteenpäin?
Olen jutellut viime viikkoina monen kakkosaallon raportoijan kanssa, ja yllättävän moni tuntuu olevan CSRD-matkallaan pysähdyksissä kaksoisolennaisuusanalyysin jälkimainingeissa. Osa vetää ehkä henkeä DMA-projektin jälkeen, osa taas on vähän jumissa ja pähkii, että miten tästä eteenpäin. Annan nyt muutaman vinkin seuraaviin steppeihin. Tämän blogauksen tärkein pointti on kuitenkin tämä: enää ei ole aikaa jahkailla.
Samalla kun ykkösaallon raportoijat jo kovaa vauhtia kirjoittavat ja varmennuttavat ensimmäisiä ESRS-raporttejaan, tuntuu yllättävän moni kakkosaallon raportoija olevan hiukan hukassa sen kanssa, että miten tästä eteenpäin, kun kaksoisolennaisuuden tulokset on saatu. Tilanne on kaikille uusi – myös nille, jotka ovat jo kokeneita GRI-raportoijia.
Kakkosaaltoon kuuluu paljon toimijoita, jotka ovat tähän saakka raportoineet vastuullisuustyöstään vapaamuotoisesti, ja paljon myös niitä, jotka vasta nyt aloittavat raportoinnin. Ei siis ole ihme, jos ESRS-raportointimaailma tuntuu vieraalta, jopa vähän pelottavilta. Nyt on kuitenkin aika tarttua härkää sarvista, ja tässä siihen muutama simppeli vinkki.
Step 1: Kokoa ydintiimi
Vastuullisuusraporttien tekeminen on perinteisesti ollut pitkälti vastuullisuus- ja viestintäihmisten yhteinen ponnistus. CSRD-raportoinnissa päävastuu näyttää siirtyvän eritysesti vastuullisuus- ja taloustiimien kontolle. Kun EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) kesällä 2024 selvitti asiaa, 65 % yrityksistä vastasi, että päävastuu raportoinnista on nimenomaan vastuullisuus- ja taloustiimeillä.
Pääasia on hoksata, että CSRD-raportointi ei voi enää olla yhden ihmisen kontolla. 3 – 4 ihmisen tiimi kuulostaisi minusta aika ideaalilta ydinporukaksi projektin vetämiseen. Ehkä kokeilisin komboa talous, vastuullisuus, strategia (eli liiketoiminnan kehittämisestä vastaava) ja viestintä.
Step 2: Tee taustatyö datan keräämistä varten
Koska CSRD-raportointi haastaa mukana olevia uuden äärelle ja epämukavuusalueelle, kannattaa datan keräämisen ”kotiläksyt” tehdä huolella, jotta sitten kun hommaan osallistetaan sisäisesti isompi porukka, ”homma näyttää klaarilta” ja kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan.
Taustatöihin kuuluu ainakin:
- ESRS-standardien tietovaatimuksiin perehtyminen (tarkka kuva siitä, mitä teidän pitää raportoida)
- Sen päättäminen, mihin tieto kerätään – ja miten
(Varsin monet, isotkin yritykset keräävät tiedot ainakin ensimmäisellä kierroksella exceliin.) - Projektin aikatauluttaminen
(Kannattaa jutella myös tilintarkastajan kanssa siitä, missä vaiheessa ensimmäisten kestävyysselvityksen tietojen olisi hyvä olla varmennuksessa.)
Step 3: Kerää yhteen ihmiset, joita tarvitaan datan saamiseen
Seuraava askel onkin sitten tietojen keräämiseen osallistuvien henkilöiden perehdyttäminen ja mukaan ottaminen. Hyvä tapa organisoitua on tehdä se raportointikokonaisuuksien eli standardien mukaisesti; ne joiden takana ovat esim. E1 Ilmastonmuutos -standardin (eli päästölaskentaan, energiankäyttöön jne.) liittyvät tiedot, ovat yksi tiimi, S1 Oma työvoima -tiedoista vastaavat toinen, yleisistä tiedoista (ESRS 2) ja G1:stä (liiketoiminnan harjoittaminen) vastaavat kolmas jne.
Viimeistään nyt kaikki tarvitsevat perehdytyksen siitä, mistä on kyse ja miksi homma pitää hoitaa kuntoon – sekä selvät sävelet, että kuinka se tehdään.
Step 4: Jaa vastuuta tiimeille
On hyvä korostaa alusta asti, että jokainen ”datatiimi” on vastuussa omasta raportointikokonaisuudestaan. Vastuullisuusihminen toki laittaa datan keräämisen alkuun ja toimii sen tukena (esim. datapisteiden tulkinnassa), mutta jokainen tiimi selvittää itse oman vastuualueensa osalta, mitä vaadittavia tietoja organisaatiossa on jo saatavissa (vaikka niitä ei olisikaan vielä raportoitu) sekä ratkaisee miten puuttuvat tiedot saadaan kasaan, ja missä aikataulussa.
Step 5: Onko meillä politiikat, tavoitteet, siirtymäsuunnitelmat jne. kunnossa?
CSRD-raportointi on toki paljon muutakin kuin numeerista dataa ja taulukointia. On arvioitu, että jopa 70 prosenttia raportoitavasta tiedosta on narratiivista, ja silloin tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että yritys kuvaa strategiaansa, kertoo, onko sillä siirtymäsuunnitelmaa kohti Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 astetta, raportoi käytössä olevista politiikoistaan, tavoitteistaan ja toimenpiteistään, joilla olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ehkäistään, lievennetään ja korjataan.
Siksipä yksi alkuvaiheen action pointeista on tarkistaa, mitä sanottavaa yrityksellä on näistä asioista – ja jos esimerkiksi tavoitteet ja toimenpidesuunnitelmat loistavat poissaolollaan tai näyttävät omaan silmäänkin vaatimattomilta, päättää, halutaan asialle tehdä jotain. Tässä kohtaa mukaan tarvitaankin sitten jo johtoryhmää, ja luulisi hallituksen olevan näistä asioista kiinnostunut. Eli CSRD-raportointi totta tosiaan koskee tavalla tai toisella isoa joukkoa organisaatiossa.
Muista vielä: Kyse ei ole vain raportoinnista!
CSRD:stä puhutaan tällä hetkellä lähes ainoastaan raportoinnin kautta, jolloin pääasia hukkuu: CSRD:ssä nimenomaan ei ole kyse vain raportoinnista vaan tulevaisuuskestävän liiketoiminnan kehittämisestä. Raportointivaatimukset ohjaavat bisneksen tekemistä tulevaisuuden vaatimusten suuntaan, ja fiksut yritykset löytävät prosessissa myös mahdollisuuksia.
Lataa ilmainen Q&A
EU:n kestävyysraportoinnin uudet vaatimukset aiheuttavat monille harmaita hiuksia.
Tämä CSRD-raportoinnin Q&A sisältää 20+1 vastausta yleisimpiin alkutaipaleen kysymyksiin ja saattelee sinut hyvään vauhtiin uusien vaatimusten haltuun otossa.