Viestinnän ammattilainen on vastuullisuuden muutosagentti – ja se vaatii tietoa ja osaamista

Viestijöiden kiinnostus vastuullisuusasioista kasvaa – ja hyvä niin. Kun viestinnän ammattilaisella on riittävästi substanssiosaamista, syntyy kiinnostavaa viestintää, joka kasvattaa luottamusta ja saa aikaan maineen ja brändin kannalta toivottuja tuloksia.

*Kaupallinen yhteistyö ProComin kanssa

Parin viime vuoden aikana, kun vastuullisuusviestintä on lyönyt läpi Suomessakin, olen sparrannut ja kouluttanut kymmeniä viestinnän tekijöitä. Organisaation vastuullisuudesta viestiminen aiheuttaa usein epävarmuutta, ja otan nyt esille pari yleistä syytä.

”Meidän johto on tajunnut, että meidänkin pitäisi nyt viestiä vastuullisuudesta. Eli on aika paljon painetta aloittaa. Ongelma on se, että kukaan ei oikein tunnu tietävän, että mistä pitäisi viestiä.  Saatikka, että mitä se vastuullisuus meille edes tarkoittaa.”

No, eipä tosiaan käy kateeksi viestijää, jonka pitäisi tarinoida jostain sellaisesta, jota ei ole olemassakaan. Jännä juttu, että yhä edelleen täytyy välillä muistutella, että vastuullisuudessa ensin tulevat teot ja sitten vasta sanat.

Pelkistä työsuhdesähköpyöristä ei riitä kertomista kovin pitkäksi aikaa – ja jos organisaatio oikeasti on sitoutunut vastuullisuuteen, johtaja myös tajuaa sen.

Astetta lievempi huolenaihe on se, että työtä kyllä tehdään, mutta tieto liikkuu talon sisällä huonosti tai homma täytyy aloittaa keräämällä tieto teoista yhteen. Kun kokonaisuus on kirkas, on viestijän työkin kummasti helpompaa. 

Viestijä on vastuullisuuden muutosagentti ja organisaation sisäinen portinvartija

Sidosryhmät arvioivat organisaation vastuullisuusviestintää luotettavuuden ja uskottavuuden näkökulmasta. Siksi seuraava huolenaihe on erittäin relevantti:

”Minusta tuntuu, että en ole tarpeeksi hyvin kartalla siitä, kuinka uskottavaa meidän vastuullisuustyömme on. Missä olemme hyviä, missä takamatkalla. Paremmasta substanssiosaamisesta olisi apua monessa asiassa: johdon sparraamisessa, vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa keskustellessa, ja tietysti erityisesti oikeanlaisten viestinnän sisältöjen teossa.”

Voilà! Naulan kantaan!

Viestijällä täytyy olla riittävä substanssi vastuullisuusasioista, jotta hän osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja kyseenalaistaa. Olla johdon tukena ja organisaation muutosagenttina.

Kun viestintä on asioista riittävän hyvin kartalla, se liidaa, ja lopputuloksena on kiinnostavaa viestintää.

Viestijä on myös organisaation sisäinen portinvartija, joka varmistaa, että vastuullisuusviestinnässä puhutaan oikeista asioista oikealla painoarvolla – tai ei ainakaan tietämättömyyttä astuta  miinaan.

Ei tarvita edes kiusallista viherpesukriisiä, sillä ihan tavallisesta arkiviestinnästäkin ymmärtää helposti, jos viestijä on johdon, markkinoinnin tai vastuullisuusihmisten vietävissä. Kun viestintä on asioista riittävän hyvin kartalla, se liidaa, ja lopputuloksena on kiinnostavaa viestintää. Sellaista, joka vastaa sidosryhmien kysymyksiin, niihin kiusallisiinkin, kasvattaa luottamusta ja saa muutenkin aikaan maineen ja brändin kannalta toivottuja tuloksia.

Procomin koulutusohjelma vastaa jäsenistön toiveisiin

Kuulostiko jälkimmäinen huolenaiheista tutulta? Et ole yksin. Siksi Procom, viestinnän ammattilaisten oman verkosto, on laittanut viestijöille kasaan vastuullisuuden koulutusohjelman.  Puolivuotinen ohjelma on suunnattu johtaville viestijöille, viestinnän ammattilaisille, nykyisille ja tuleville tiiminvetäjille sekä johtoryhmän jäsenille, jotka tarvitsevat työssään menestyäkseen kattavaa lisäosaamista ja -tietoutta vastuullisuudesta.

Koulutusohjelman ensimmäinen ”vuosikurssi” aloitti syyskuun alussa, ja kakkoskurssia suunnitellaan alkavaksi alkuvuoteen 2022.

Koulutusohjelman sisällöistä, hinnasta jne. saat lisätietoa täältä, ja voit myös jo varata oman paikkasi alkuvuonna 2022 alkavalta kurssilta.

 —–

*Sisältöyhteistyö Procomin kanssa: Olen mukana parhaillaan menossa olevassa Vastuullisuuden koulutusohjelmassa. Procom tarjosi minulle paikan kurssilla ja vastineeksi kerron koulutuksesta ja sen sisältämistä teemoista blogauksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Yritysaktivismi houkuttelee, mutta ei sovi kaikille

Mitä enemmän yritykset viestivät vastuullisuudesta sitä vaikeampi vastuullisuushälyn keskeltä on erottua ja jäädä mieleen. Olisiko yritysaktivismi ratkaisu? Kyllä ja ei, pohtii Communikén Heidi Korva.

Peräti 34 prosenttia suomalaisista pitää yritysten vastuullisuusviestintää viherpesuna.  Tämä kävi ilmi Sanoman selvityksessä vuosi sitten. 34 prosenttia! Se on paljon se. Näyttääkin siltä, että mitä enemmän vastuullisuudesta viestitään – ja siitähän viestitään! – sitä epäluuloisemmaksi väki käy.

Mikä siis neuvoksi, kun täysin hiljaakaan ei voi enää olla?

Olen blogannut jo monta kertaa siitä, mistä palikoista onnistunutta vastuullisuusviestintää voi rakentaa. Mutta ei mennä nyt perusjuttuihin, vaan pohditaan, olisiko yritysaktivismista ratkaisuksi, kun brändi haluaa tehdä erottuvia viestintätekoja nykyisen, valtavan vastuullisuushälyn keskellä.

Koska let’s get things clear, ainakin me viestintäkonsultit esittelemme auliisti asiakkaillemme onnistuneita yritysaktivismi-caseja ja tarjoamme aktivismia ratkaisuksi toimijoille, jotka haluavat profiloitua ja jäädä ihmisten mieliin. Tätähän ihmisetkin tutkimusten mukaan yrityksiltä haluavat: aktiivista roolia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa!

Me viestintäkonsultit esittelemme auliisti asiakkaillemme onnistuneita yritysaktivismi-caseja ja tarjoamme aktivismia ratkaisuksi toimijoille, jotka haluavat profiloitua ja jäädä ihmisten mieliin.

Tokihan me konsultit tajuamme, että aktivismi on helpommin sanottu kuin tehty. Se vaatii aimoannoksen sitoutumista, aitoa paloa, asiantuntijuutta ja rohkeutta – ja harvalla organisaatiolla on näitä kaikkia.

Sitoutumista testataan monessa kohtaa, esimerkiksi siinä, että jaksaa puolustaa ja perustella omaa kantaansa. Sillä yritysaktivismi on asia, joka jakaa mielipiteitä; osa sidosryhmistä hurraa mutta osa hermostuu ja tekee asiasta haloon. Siksi aktivisti saa varautua hälyyn ja reposteluun. Toisaalta, sitähän aktivismilla juuri haetaankin: huomiota.

Happotesti kertoo, onko organisaatio valmis yritysaktivistiksi

Tutkijatohtori ja viestinnän johtamisen dosentti Laura Olkkonen kirjoittaa uusimmassa ProComma Academic -julkaisussa yritysaktivismista näin: ”Uutena ilmiönä aktivismi voi vaikuttaa houkuttelevalta tavalta rakentaa oman organisaation kiinnostavuutta, mutta sen kaikkia seurauksia voi olla vaikea ennustaa ja siksi aktivismiviestintään liittyy aina myös riskejä.”

Olkkonen muistuttaa, että perinteisesti vastuullisuusviestinnällä halutaan palvella ja miellyttää mahdollisimman hyvin kaikkia sidosryhmiä, mutta yritysaktivismissa organisaatio joutuu väistämättä keskelle kahtiajakoa: otetaanhan aktivismilla jo lähtökohtaisesti kantaa asioihin, jotka ovat yhteiskunnassa kiistanalaisia, kuten rasismi, seksuaalivähemmistöjen oikeudet tai naisten asema.

Olkkonen tarjoaakin artikkelissaan oivan happotestin organisaatioille, jotka harkitsevat aktivistin rooliin ryhtymistä. Kysymyksiin vastaamalla organisaatiot voivat punnita, miten ja missä määrin aktivismi sopii oman organisaation toimintaan. (Siteeraan seuraavassa Olkkosta suoraan, vaikka olenkin lyhentänyt kysymysten perässä olevia tarkennuksia.) Näin Olkkonen kirjoittaa:

1) Viestin ytimessä ei ole organisaatio – Mitä aktivismilla halutaan tavoitella?

Vaikka aktivismista voi seurata organisaatiolle suoraa tai epäsuoraa hyötyä, kaiken aktivismin ytimessä on lopulta yhteiskunnallinen muutos. Organisaatioon itseensä kohdistuvat tavoitteet – kuten halu pysyä brändinä ajassa kiinni tai ottaa kantaa asioihin, joista sidosryhmät välittävät – nostavat valveutuneisuuspesun riskiä, kun taas yhteiskunnallisiin tavoitteisiin keskittyminen ja aktivismiteeman kontekstin hallitseminen tuovat aktivismiviestinnälle uskottavuutta.

2) Viestintää yksin vai yhdessä – Kuinka vahvasti organisaatio on valmis ottamaan kantaa?

Jos aktivismi on uutta eikä ole varma, sopiiko se omalle organisaatiolle, voi olla turvallisempaa aloittaa yhdessä muiden kanssa.

3) Viestintä ei lopu kannanottoon – Kuinka valmis organisaatio on puolustamaan asiaansa?

Vaikka aktivismissa lähdettäisiin pienesti liikkeelle, hankalia kysymyksiä voi tulla, ja viestinnällisesti on hyvä miettiä etukäteen, kuka niihin on valmis vastaamaan ja missä kanavissa keskustellaan. Kaikkia vastauksia ei tarvitse olla valmiina, mutta asiaansa täytyy osata puolustaa ja negatiivisia reaktioita täytyy osata ottaa vastaan.

(Lainaus loppuu.)

Yritysaktivismin uskottavuus punnitaan teoissa

En lupaa, ettenkö ”tyrkyttäisi” yritysaktivismia jatkossakin asiakkailleni yhdeksi vaihtoehdoksi vastuullisuusteemoissa profiloitumiseen. Voihan se olla pitkän tähtäimen tavoite tai unelma niillekin, joilla ei vielä ole tarpeeksi vastuullisuuskannuksia näin aktiiviseen rooliin.

On nimittäin hyvä muistuttaa vielä yhdestä Olkkosen artikkelissaan esiin nostamasta asiasta:  Mitä enemmän yritys nostaa itseään vastuullisuusviestinnän keinoin sitä paremmassa hoidossa sen vastuullisuusasioiden pitää olla kautta linjan. Ei riitä, että halutaan loistaa yhdessä asiassa, jos toisaalla ollaan retuperällä. Sidosryhmät tarkastelevat organisaation vastuullisuutta kokonaisuutena. ”Jos aktivismia ei pidetä aitoja, sillä voi olla vähemmän positiivisia vaikutuksia organisaatioon”, Laura Olkkonen kirjoittaa.

Uskottavuuteen kuuluu myös se, että organisaatio sitoutuu asiaansa pidemmäksi aikaa eikä uskottele itselleen, että yksi tempaus riittää. ”Viestinnän aitous mitataan sillä, miten puhe lopulta muuttuu teoiksi, ja siten myös aktivismiviestintä voi olla pelkkää puhetta, joka ei johda mihinkään”, Olkkonen muistuttaa.

Juuri näin! Aktivismi vaatii sitoutumista myös teoissa. Yksi kampanja tai tempaus ei riitä uskottavuuteen; siihen, että ihmisille tulee tunne, että yritys on tosissaan ajamansa asian kanssa. Tulee mieleen monta eri casea, osa juhlittujakin, jotka ovat lopulta jääneet kertarysäyksiksi. Ei hyvä, jos yritysaktivismi lopulta haiseekin vain viherpesulta.

**

ProComma Academic on Procomin jokavuotinen julkaisu, ja esittelee akateemisen maailman tuoreita tutkimustuloksia. Tänä vuonna ProComma Academicin teemana on vastuullisuusviestintä. Procomin jäsenet voivat tilata painetun julkaisun itselleen ilmaiseksi täältä. Sen voi myös ladata itselleen sähköisesti Helsingin yliopiston Helda-alustalta täältä.

JAA SOMESSA

Vastuullisuus vaatii myös sisäistä kirkastamista

Yrityksissä muotoillaan nyt kovaa vauhtia vastuullisuustavoitteita ja hoputetaan viestintää kertomaan vastuullisuudesta ulospäin. Homma on helpommin sanottu kuin tehty, jos viestinnällä ei ole tarpeeksi konkretiaa korulauseiden ympärille. Lisää tietoa vastuullisuustyöstä kaipaa myös muu henkilökunta. Siksi vastuullisuustyön sisäinen viestintä on asia, jota ei saa unohtaa.

Tiimimme on saanut viime kuukausina tehdä monen monta vastuullisuuteen ja viestintään liittyvää projektia. Asiakkaat ja projektien sisällöt ovat vaihdelleet, mutta yksi asia on yhdistänyt niitä kaikkia: yritysten sisällä kaivataan nyt kovasti yhteistä kirkastusta sille, mitä vastuullisuustyö juuri meillä tarkoittaa konkreettisesti.

Katsokaas tilanne on tämä: yritykset luovat ja julkaisevat nyt kovaa vauhtia vastuullisuustavoitteita (ja hyvä niin). Tavoitteista ja linjauksista myös kerrotaan aktiivisesti ulospäin (ja hyvä niin).

Useimmiten myös sisäinen viestintä omalle henkilökunnalle hoituu – edes jotenkuten – tavoitteiden julkaisuvaiheessa. Niinpä henkilöstö tietää, ainakin suurin piirtein, vastuullisuustyön tärkeimmät tavoitteet, esimerkiksi sen, minä vuonna yritys aikoo olla hiilineutraali.

Mutta. Moni kokee, että seinä tulee vastaan, kun sidosryhmille somessa, myymälän tiskillä tai vaikka yrityslainaneuvottelussa pitäisi kertoa konkreettisista askelista, jolla matkaa kohti hiilineutraaliutta tehdään. Ei ole tarpeeksi tietoa. Ja tiedon puute vaivaa usein paitsi viestintää myös muita yrityksen avainhenkilöitä.

Uskottavaa vastuullisuusviestintää on mahdoton tehdä, jos joutuu pyörittelemään korulauseita.


On selvää, että innostavaa tai uskottavaa viestintää on mahdoton tehdä, jos joutuu pyörittelemään korulauseita. 34 % suomalaisista pitää muutenkin yritysten vastuullisuusviestintää pelkkänä viherpesuna (lähde: Sanoman vastuullisuustutkimus 2020), joten viestinnältä kaivataan ennen kaikkea näyttöä konkreettisesti työstä, jota yrityksessä tehdään vastuullisuustavoitteiden eteen.

Vastuullisuusviestintä on ennen kaikkea luottamuksen rakentamista. Luottamus syntyy muun muassa siitä, että vastaus tarkentavaan kysymykseen tulee kuin apteekin hyllyltä. Vaivaantunut hiljaisuus tai se, että vastauksen muotoileminen somessa esitettyyn kysymykseen vie päiviä, eivät varsinaisesti vahvista luottamusta siihen, että yrityksen vastuullisuustyö olisi korkealla prioriteeteissa tai että sitä tehtäisiin intohimon palolla. Siksi sisäinen viestintä, siis se, että viestintä, avainhenkilöt ja muukin henkilökunta ovat kartalla vastuullisuusmatkan välitavoitteista tai siitä, miten haastaviakin asioita ratkotaan, on äärimmäisen tärkeää.

Vastuullisuuden johtaminen on mitä suurimmassa määrin myös sisäistä viestintää. Sitä, että työtä kirkastetaan ja konkretisoidaan, luodaan yhteinen näkemys vastuullisuusasioista, pidetään porukat ajan tasalla, kerrotaan matkan edistymisestä, syvennetään osaamista vastuullisuusteemoista jne. Minkä arvosanan antaisit teille; kuinka hyvin sinä olet kartalla teidän vastuullisuustyöstänne?

Kaivattaisiinko teillä vastuullisuustyön yhteistä kirkastusta? Autamme sekä tavoitteiden asettamisessa että viestinnässä – niin sisäisessä kuin ulkoisessakin. Pyydä tarjous!

Ota haltuun vastuullisuusviestinnän perusteet – Meltwaterin webinaari ja materiaalit

Onnistunut vastuullisuusviestintä kasvattaa sidosryhmien luottamusta brändiä kohtaan ja tuo sille uusia asiakkaita ja kilpailuetua. Meltwaterin webinaarissa 21. tammikuuta 2021 Communikén Heidi Korva kertoi, mistä uskottava vastuullisuusviestintä koostuu , miten lähteä rakentamaan onnistunutta vastuullisuusviestintää ja miten välttää viherpesusyytökset. Alta löydät webinaarin materiaalit ja linkin webinaarin tallenteeseen.

Webinaarin diat

Webinaarin tallenne

Webinaarin tallenteen voit tilata katsottavaksi Meltwaterin verkkosivuilta tämän linkin kautta.

Tarvitsetteko apua vastuullisuusviestinnän kehittämisessä? Tutustu Communikén palveluihin täältä!

Vastuullisuusviestintäkö vaikeaa? Muista nämä 3 + 1 perusasiaa.

Vastuullisuusviestintä on hankalaa ja syytteet viherpesusta pelottavat, suomalaisyritysten markkinointipäättäjät totesivat tuoreessa selvityksessä. Yritysvastuun viestintä ei kuitenkaan ole rakettitiedettä, vaan pitkälle pääsee 3 + 1 perusasiaa muistamalla.

Aloitetaan siitä ”plus yhdestä” eli kaikkein tärkeimmästä: jos sanat ovat suurempia kuin niiden takana olevat teot, viherpesusyytöksiä on syytäkin pelätä. Jos teot ovat vähäisiä, ei kannata pullistella sanoillakaan. Suomeksi sanottuna: vielä ei ole ison kampanjan tai edes Hesarin etusivun aika.

Mitä muuta kuin uskottavia tekoja onnistuneeseen vastuullisuusviestintään vaaditaan? Sen hahmottamisessa auttaa tämä kolmiomalli.

Vsstuullisuusviestinnän kolmiomalli, jonka pohjalla "perusta", keskellä "arkiviestintä" ja huipulla "erottuvuus".


1) Perusta kuntoon: kerro vastuullisuustyöstä riittävästi ja rehellisesti

Perustiedon yrityksen vastuullisuustyöstä pitää löytyä helposti, ja sitä kannattaa tarjoilla kiinnostuneille riittävästi. Mikään ei ole vakuuttavampaa ja luottamusta herättävämpää kuin se, että yrityksen nettisivuilta löytyy sopivan laaja paketti tietoa siitä, mitä yritysvastuu sille tarkoittaa.

Mitkä ovat tavoitteenne? Missä vaiheessa matkaa olette nyt? Mikä on haastavaa? Missä olette onnistuneet? Mitä raaka-aineita/materiaaleja käytätte, ja mitkä ovat niiden ympäristövaikutukset? Entä mistä raaka-aineenne tulevat ja kuinka huolehditte toimitusketjun ihmisoikeuksista?

Ei siis pelkkiä korulauseita tai sertifikaattiluetteloita vaan konkreettista tietoa, joka paljastaa, että olette tosissanne ja tiedätte, mitä teidän täytyy tehdä, jotta negatiivinen jalanjälkenne pienenee – ja positiivinen suurenee.

2) Aktiivinen arkiviestintä vaatii taitavaa sisällöntuotantoa

Jos yritys haluaa, että joku myös tietää sen vastuullisuustyöstä, työ pitää ottaa luontevasti osaksi viestinnän sisältöstrategiaa ja levittää kaikkiin käytössä oleviin kanaviin.

Yksi päivitys Facebookissa ”kolme viikkoa sitten” ja pari twiittiä ”viime huhtikuussa” eivät riitä yhtään mihinkään; jos yritys haluaa, että vastuullisuudesta tulee osa sen brändiä, asiaa pitää toistaa, toistaa, toistaa, suorastaan jankuttaa – ja ydinviestien ja -teemojen pitää olla tarpeeksi vaihtelevalla tavalla kerrottu, ettei vastaanottaja kyllästy.

Haastavaa? Ehkä. Markkinointipäättäjien haastatattelututkimuksessakin päättäjät totesivat, ettei yrityksen vastuullisuusohjelman kiteyttäminen ole aina helppoa, ja sen valitseminen, millä agendalla omaa viestintää halutaan rakentaa, aiheuttaa päänvaivaa.

Mutta kun teemat on löydetty, konsteja niiden monipuoliseen viestimiseen on paljon – ja todellakin paljon enemmän kuin vastuullisuusviestinnässä toistaiseksi on totuttu näkemään. Jo tuttujen videoiden, haastattelujen, blogausten ja tiedotteiden lisäksi kannattaa käyttää esimerkiksi gallupeja, uutisia, Instagram-äänestyksiä, -stooreja, -livejä, Q&A:ta jne. Voi esitellä vastuullisuustyön tekijöitä, näyttää kuvia ruohonjuuritasolta, kertoa tarinoita, tuoda esille omia vahvuuksia, vastata seuraajien kysymyksiin jne.

Onnistunut vastuullisuusviestintä on taitavaa sisällöntuotantoa ja kun seuraajanne tuntevat, että sisältönne on kiinnostavaa ja osaatte myös yllättää, he pysyvät kuulolla.

3) Erottuvilla teoilla ihmisten mieliin

Onnistunut vastuullisuuden brändäys vaatii myös kolmion kärkeä: omaleimaisia, rohkeita tekoja, jotka saavat brändin erottumaan, pääsemään hetkeksi aallonharjalle jatkuvassa informaatiotulvassa.

Teot voivat olla kampanjoita, yhteiskunnallisia keskustelunaloituksia, Twitter-chateja tai muita ponnistuksia, joihin käytetään tavallista enemmän resursseja 1–2 kertaa vuodessa. 

Ne voivat olla myös hienoista oivalluksista syntyneitä yksittäisiä tekoja, kun yritys osaa tarttua mahdollisuuteen niin kuin Tam Silkin oivaltavat mainokset Kangasalan Sanomien etusivulla.

Rohkeita, erottuvia tekoja tarvitaan, jotta brändi jää ihmisten mieleen. Pelkkä kampanja voi kuitenkin saada kriittiset äänet liikkeelle, jos yritys ei pysty näyttämään, että sillä on sanojensa takana myös tekoja. Tähän nettisivujen tietopaketti on hyvä takalauta.

Onnistunutta vastuullisuusviestintää voi odottaa, kun on uskottavia tekoja oikeissa kohdissa omaa bisnestä, tahtoa olla avoin ja läpinäkyvä, taitavaa sisällöntuotantoa ja rohkeutta tehdä muutakin kuin tasaisena junnaavaa, varman päälle tehtyä viestintää.

Kaipaisitteko apua vastuullisuusviestinnän suunnittelussa? Tutustu Communikén palveluihin täällä.

JAA SOMESSA

Yritysblogi – 10 vinkkiä vetävään blogaukseen

Yritysblogi on tehokas vaikuttamisen väline, kun sen sisältö on tarkkaan mietittyä eikä löperöä jaarittelua. Näiden 10 vinkin avulla kirjoitat vetäviä ja vaikuttavia blogitekstejä.

Yritysblogi on loistava kanava, kun yritys tai järjestö haluaa kertoa talon osaamisesta ja palveluista, tavoittaa uusia asiakkaita, profiloitua yritysvastuulla, vaikuttaa yhteiskunnassa jne.

Mutta pelkkä blogin olemassaolo ei riitä. Tavoitteisiin ei päästä löperöllä jaarittelulla vaan vasta, kun kirjoitukset ovat kiinnostavia ja hyvin kirjoitettuja.

Nämä 10 vinkkiä auttavat ymmärtämään, mitä vetävältä ja tavoitteelliselta blogikirjoitukselta vaaditaan.


1. Mieti mikä on tavoitteesi.

Ennen kuin paperilla on sanaakaan, kirjoittajan pitää tietää, mitä hän haluaa blogauksellaan saada aikaiseksi. Jos blogissa kirjoitetaan vain ”jostakin” eikä tarkkaan valituista aiheista, kirjoittamiseen käytetty aika on hukkaan heitettyä.

Apukysymyksiä, jotka auttavat hyvien aiheiden löytämiseen, ovat esimerkiksi:

  • Mitkä ovat tärkeimpiä tavoitteitamme ja haasteitamme juuri nyt? Mikä on työssämme ajankohtaista?
  • Mitä uutta olemme havainneet/kehittäneet/kokeilleet?
  • Mitä epäkohtia haluaisimme poistaa – ja miten? Mihin asiaan haluamme vaikuttaa?
  • Mikä asiakastamme askarruttaa? Mistä hän haluaisi lisätietoa?
  • Missä olemme erityisiä? Mitkä ovat vahvuutemme?

2. Mieti kenelle kirjoitat ja mikä häntä kiinnostaa.

Ketä tarvitaan, jotta tavoitteenne toteutuvat? Mitä he tietävät työstänne jo nyt – ja mitä heidän kannattaisi tietää, jotta luottamus brändiänne, tuotteitanne ja palveluitanne kohtaan kasvaisi?  

Kirjoituksen aihe ja näkökulma valitaan toivelukijan mukaan. Sosiaalityöntekijällä on mielessään eri kysymykset kuin ihmisellä, jota järjestö houkuttelee vapaaehtoiseksi, ja päättäjien ja median kiinnostuksen herättäminen vaatii eri teemoja kuin B2B-puolen yrityskumppani.

3. Raja aihetta ja mene suoraan asiaan.

Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin teksti, josta ei saa selvää, mikä on homman pihvi. Sano vain se, mikä on välttämätöntä äläkä lataa kaikkea tietoa samaan kirjoitukseen. Muista, että kirjoitat blogausta, et romaania.

4. Valitse kirjoituksen avainsana – ja kuljeta sitä tekstin mukana.

Tylsä fakta on, että verkkoon ei voi kirjoittaa tekstiä ajattelematta hakukoneoptimointia. Se taas vaatii, että pystyt määrittelemään yhdellä sanalla, mitä kirjoituksesi käsittelee – esimerkiksi tämän blogauksen avainsana on ’yritysblogi’ – ja toistat sanaa oikeissa kohdissa.  

Kun hakukoneet nostavat tekstisi hakujen kärkiviisikkoon, blogauksesi saa lukijoita vielä vuosienkin päästä sen julkaisemisesta.

Huom! Suosi sanoja, joita ihmiset käyttävät hakuja tehdessään! Voit vertailla hakusanojen suosiota Google Trends -palvelussa.

5. Koukuta otsikolla ja alulla.

Sinulla on pari sekuntia aikaa herättää lukijan mielenkiinto. Siksi otsikko ja alku ratkaisevat. Jos ne eivät imaise lukijaa pidemmälle tekstin kimppuun, niin sori, tilaisuutesi meni ohi.

6. Lyhyet kappaleet, väliotsikot ja silmäiltävyys rules.

Keskittymiskykymme on nykyään kultakalan luokkaa. Emme lue tekstejä sanasta sanaan vaan pompimme ja skannaamme koko ajan mielessämme kysymys, onko tämä kiinnostavaa. Kiinnostavat väliotsikot, nostot, lihavoinnit jne. auttavat pitämään lukijan mielenkiintoa yllä.

7. Uskalla olla räväkkä: Oma näkemys esiin!

Varovainen kirjoittaja pyörittelee asiaansa eri kanteilta, mutta lukija ei saa selvää, mitä hän asiasta ajattelee. Kun haluaa vaikuttaa, pitää uskaltaa esittää oma (tai organisaation) mielipide, ratkaisuehdotus jne.

Mielipiteen (ja sopivan ärhäkän sävyn) muotoilussa auttaa, kun jo ennen kirjoittamista kirjoittaa itselleen vastauksen kysymykseen ’Mitä minä väitän’.

8. Oma kokemus, asiakastarinat yms. kiinnostavat ja konkretisoivat.

Uskalla sekoittaa yksityistä ja yleistä. Esim. tässä ja tässä blogauksessa se on tehty kivalla tavalla.

9. Sparraa aina jonkun kanssa – esim. kollegan tai kaverin.

Jutteleminen auttaa esimerkiksi näkemään, mikä aiheessa on kiinnostavaa, mikä on vähemmän oleellista (jee, kirjoitus lyhenee!) ja mihin kannattaa pureutua. Jos sinun pitää kirjoittaa ihmisille, jolle oma alasi ei ole tuttu, ystävä on kullanarvoinen. Hän voi kertoa, mitä ei ymmärrä, mikä vaatii lisää taustaa jne.  

10. Älä aseta rimaa liian korkealle.

Luota siihen, että olet oman alasi asiantuntija, eli sinulla on sanottavaa. Mitä tulee kirjoittamiseen, niin kukaan ei ole seppä syntyessään. Kirjoittamiseen kehittyy – kirjoittamalla. Ja siihen on apua tarjolla.

Tarvitaanko teilläkin vaikuttavampia blogikirjoituksia? Tilaa Heidiltä ”Yritysblogi – 10 vinkkiä vaikuttavaan kirjoittamiseen” -koulutus, joka antaa kirjoittajille uusia eväitä entistä parempien tekstien tekemiseen. Koulutus voidaan toteuttaa myös etänä.

JAA SOMESSA

Poikkeusaika erottelee jyvät akanoista myös viestinnässä

Viestintä on taitolaji, varsinkin poikkeusaikana. Onnistujat ovat erottuneet edukseen, ja erityisen vahvoilla ovat olleet ne, jotka ovat reagoineet nopeasti ja tehneet arvoista nousevia, merkityksellisiä bränditekoja.

Siitä lähtien, kun korona meillä Suomessakin ns. lensi tuulettimeen, on eletty viestinnän huippusesonkia, konsulttikielellä ”yritysviestinnän kulta-aikaa”. Suurkulutamme uutisia ja sosiaalista mediaa, ja nyt jos koska yritystenkin kannattaa tuupata sekaan omaa viestiään. Paitsi että ei. Ainakaan ilman tuumaustaukoa.

Poikkeustilanne näytti jo ensi viikkoina, mikä toimii kriisin keskellä viestinnässä, ja mikä ei. Otetaanpa esille muutama teesi.

Nyt jos koskaan markkinointiviestinnässä on vaadittu herkkiä tuntosarvia ja tilannetajua.

…Ja myös nopeita liikkeitä, esimerkiksi jo ajastettujen kampanjoiden muokkaamista, siirtämistä tai perumista. Kriisin alkupäivinä näkyi eetterissä sisältöjä, jotka lipsahtivat tekijöiltään julki ilman korjauksia. Eikä se ollut mairittelevaa katsottavaa.

Geneerinen viestintä kriisin keskellä antaa brändistä epäempaattisen, pahimmillaan jopa juntin kuvan.

Kuka meistä haluaisi viestiä, että yrityksemme/brändimme ei seuraa aikaansa ja elä samaa arkea asiakkaidensa kanssa.

Esimerkkinä nopeasta reagoinnista ja asiakkaan pulssilla elävästä viestistä toimii vaikkapa tämä Ikean mainosvideo.

**

Korona-aika on nostanut esiin myös yritykset hyväntekijöinä. On toimittu yksin ja yhdessä. Lahjoitettu ruokaa, suojamaskeja, näkyvyyttä mainoksissa. On ruvettu valmistamaan suojavarusteita, tuettu järjestöjen työtä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa, ja paljon muuta.

Poikkeusaika on palauttanut kirkkaana mieleen, miten hyvin yhteiskunnalliset teot toimivat osana yrityksen vastuullisuusviestintää ja brändimielikuvan rakentamista.

Markkinointikielellä puhutaan ”arvoista nousevista, merkityksellisistä bränditeoista”. Pyyteettömät teot saavat huomiota ja hurraa-huutoja, varsinkin silloin kun niistä muistetaan myös viestiä riittävästi. Teot kertovat myös, välittääkö yritys vain itsestään vai huomioiko se koko yhteiskunnan tarpeet.

Esimerkiksi S-ryhmä ja HOK-Elanto ovat onnistuneet tekemään erottuvia bränditekoja. On otettu kantaa, tarjottu lomautetuille ravintola- ja kahvilatyöntekijöille töitä ruokakaupoissa, annettu palstatilaa järjestöjen varainhankinnalle ja tehty tunteisiin vetoavia mainosvideoita.

HOK-Elannon mainos Helsingin Sanomissa pääsiäisen alla 2020

**

Vielä yksi teko ansaitsee ehdottomasti tulla mainituksi, myös erilaisuutensa takia. Tam-Silk keräsi jälleen pisteet kotiin Kangasalan Sanomien etusivulla. Paikkakunnan koulun rehtorin twiitistä alkunsa saanut idea oli napakymppi. Tämä onkin hyvä muistutus:

Huumori erottuu, vaikka se onkin vaikea laji.

Tam-Silkin mainos Kangasalan Sanomissa

Entä onko korona-aika tuonut vastuullisuusviestintään jotain, joka jää elämään poikkeusajan jälkeenkin? Mielestäni ei. Esille ei ole tullut kikkakolmosia, jotka eivät olisi olleet olemassa jo ennen koronaa. Mutta muutama oppi kannattaa kuitenkin vielä listata aiempien teesieni jatkoksi:

  1. Elä asiakkaan pulssilla. Aina.
  2. Koronan varjolla myyminen on ehdoton ”no-no”, paitsi jos pystyt tarjoamaan ihmisille ratkaisuja ja apua uuteen tilanteeseen. Jos siis myyt viihdepaketteja, lisää nettikaistaa, etäjumppatunteja tai yrtinviljelysettejä, niin go for it.
  3. Jos et löydä koronaan luontevaa omaa kulmaa, on suurta viisautta malttaa olla hiljaa.
  4. Kriisiajan viestinnässä – niin kuin vastuullisuusviestinnässä aina – on kyse luottamuksen kasvattamisesta. Kun yritys tekee kriisin aikana hyviä tekoja, ja viestii niistä, brändi muistetaan pitkään kriisin jälkeenkin.
  5. Pahin kriisivaihe ei kestä loputtomiin. Tulee kohta, jolloin joka tuutista pursuava koronakoronakorona alkaa ärsyttää. Viestijän tehtävä on huomata hetku, jolloin ”uusi normaali” alkaa ja tilaa on taas myös sille geneeriselle, tavalliselle asialle. Siihenkin tarvitaan tuntosarvia ja tilanneherkkyyttä.

Ethän halua missata Communikén blogikirjoituksia – tilaa uutiskirje.

JAA SOMESSA

Mihin menee vastuullisuusviestintä? Vuoden 2020 trendit.

Ilmastokompensoituja etelänmatkoja ja sijoitussalkkuja, vastuullinen vaatemallisto, hiilineutraali muuttofirma ja vapaan lehmän maitoa… Tein yhden viikon ajan listaa vastuullisuuskampanjoista, jotka osuivat silmiini eri kanavissa. Kyllä, yhden viikon aikana meitä kuluttajia tavoiteltiin kaikilla näillä viesteillä isosti Hesarin etusivulla, ulkomainonnassa, mediassa jne.

Enää ei voi valittaa, että yritykset olisivat Suomessa vastuullisuuteen liittyen liian hiljaa. Nyt on rohkeutta, ja nyt on kampanjoita. Vastuullisuusviestintä on tullut yritysviestintään jäädäkseen.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Täyttyykö Hesarin etusivu vuoden 2020 aikanakin yhtä monta kertaa yritysten vastuullisuusviesteistä kuin tänä vuonna? Vai huomaavatko yritykset, että tarvitaan muutakin?

Kurkkasin kristallipalloon. Tässä ennustukseni vuoden 2020 trendeistä.

1) Paine lähteä liikkeelle vastuullisuusviestinnässä on kova, mutta moni yritys epäröi vieläkin, milloin ja miten se kannattaisi tehdä.

Vinkkini epäröiville kuuluu: ensin kriittinen katsaus omaan tekemiseen. Jos teot eivät vielä ole kummoisia, ei kannata käyttää suuria sanojakaan. Viestinnän voi silti aloittaa, sillä linjauksissa, tavoitteissa ja työn alkuvaiheissakin riittää kertomista. Pidemmän päälle teot sitten ratkaisevat; kuinka uskottava on todellisuus sanojen takana?

2) Nekin, jotka ovat jo aloittaneet viestinnän, miettivät miten vastuullisuudesta voisi kertoa entistä kiinnostavammin ja monipuolisemmin.

Viestintä ei ole enää yksittäisiä kampanjamaisia nostoja tai somepostauksia, sillä yritykset huomaavat, että vastuullisuusviestintään tarvitaan myös syvyyttä.

3) Viestintä ja kampanjat leviävät entistä enemmän muuallekin kuin Hesarin etusivulle.

Vastuullisuusviestintä ei enää ole mikään muusta viestinnästä erillään oleva saareke vaan yhä useammin luonteva osa yrityksen muuta viestintäsuunnitelmaa. Erityisesti yritykset aktivoituvat omissa kanavissaan – ja tämä on hyvä, sillä myös asiakkaat etsivät tietoa tuotteista ja palveluista online. Asiakkaan huomion voi saada yksittäisellä kampanjalla ja julistuksella, mutta luottamusta sillä ei vielä voiteta. Jos vastuullisuus loistaa poissaolollaan yrityksen/brändin arkiviestinnässä, kuluttajien epäluulo herää: mikä on todellisuus juhlavien puheiden takana?

4) Vastuullisuudesta uskalletaan viestiä entistä rennommin.

Vastuullisuus ei ole enää vain julistavaa ja kuivakan informoivaa vaan myös nokkelaa, jopa räväkkää. Kun viestinnän perusta on kunnossa, ja teot vastaavat sanoja, on brändillä varaa myös revitellä. Jos haluaa huomiota, niin on revittelyä tarvitaankin, sillä varovaisuudella ja varman päälle ottamisella ei enää erotu.

5) Vuoden 2020 aikana näemme enemmän ”finlaysoneita”.

Tämä vuosi tuo julkisuuteen uusia yrityksiä, jotka uskaltavat ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun – myös muuten kuin Prideen osallistumalla. Asiakkaat kiittävät, sillä he haluavat boostata brändejä, jotka jakavat heidän kanssaan samanlaisen arvomaailman.

Kaipaatko apua yritysvastuun viestimiseen? Tutustu palveluihini tai tule mukaan Alma Talentin koulutukseen.

JAA SOMESSA

Yritysvastuu ei näy brändistä päällepäin ‒ siksi viestintä ratkaisee

Nopeimmat brändit tekivät jo vastuullisuudesta kilpailuedun. Nyt lopuillakin on kiire laittaa ainakin vastuullisuusviestinnän perusasiat kuntoon.

Kun Reilu kauppa täytti Suomessa 20 vuotta, me Reilu kauppa ry:n alkuaikojen työntekijät muistelimme synttärikemuissa huvittuneina menneitä. Esimerkiksi sitä, kuinka meitä pidettiin yrityksissä kettutyttöinä. Tai sitä, kun tunnetun suomalaisyrityksen toimitusjohtaja ilmoitti, että reilun kaupan tuotteet tulevat heillä myyntiin vain hänen kuolleen ruumiinsa yli.

Tämä oli tilanne vielä 10‒15 vuotta sitten. Sitä on vaikea uskoa, kun miettii kuinka tärkeä osa bisnestä yritysvastuu on tänä päivänä ihan kaikille yrityksille. Sitä on vaikea uskoa myös, kun katsoo millaista vastuullisuusviestinnän ilotulitusta yritykset ovat aiheen tiimoilta meillä Suomessakin viime aikoina tarjoilleet; yritysvastuuta julistetaan Hesarin etusivulla, tv-mainoksissa, somekampanjoissa ja vastuullisuusaamujen puheenvuoroissa. Rohkeimmat ottavat kantaa myös palkkatasa-arvoon ja homoliittoihin.

Vaikka vastuullisuus nyt tuntuu tunkevan silmillemme joka paikasta, yritykset aktivoituivat sen viestinnässä vasta vuosi sitten. Ne jotka olivat liikkeellä ensimmäisinä ja tekivät sen tarpeeksi isosti, saivat sulat hattuunsa ja jäivät ihmisten mieliin.

Nyt uusia kampanjoita pulpahtelee esiin niin usein, että ne unohtuvat ihmisiltä sitä mukaa kuin uusia tulee.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vastuullisuuden viestintä enää kannattaisi, päinvastoin.

Yritysvastuusta on tullut kaiken tekemisen perusedellytys, ja niin on myös sen viestimisestä. Kuluttajat etsivät tietoa yritysten vastuullisuudesta ja sen pitää olla helposti saatavilla. Hiljaisuus tarkoittaa, että yritys elää kaukana menneisyydessä.

Siksi kaikkien organisaatioiden on syytä saada perusasiat kiireesti kuntoon ja vastuullisuustyö osaksi viestinnän sisältöstrategiaa ja jokapäiväistä arkiviestintää.

On kiire sanoittaa, mitä yritysvastuu itse kullekin organisaatiolle tarkoittaa, mitkä ovat niiden vahvuudet ja kuinka niistä kannattaisi eri kanavissa kertoa.

Nekin organisaatiot, jotka ovat jo aloittaneet viestinnän, etsivät jatkuvasti uusia keinoja, kuinka kertoa asioista vielä oivaltavammin, mieliinpainuvammin ja erottuvammin. Se, joka tekee asioita ensimmäisten joukossa oivaltavasti, uudella tavalla tai vaikka uudessa kanavassa, kerää pisteet kotiin.

Kun yritykset tuskailevat oman vastuullisuusviestintänsä kanssa, lohdutan sanomalla, että kyse ei ole rakettitieteestä. Hyvään vastuullisuusviestintään pätevät kaikki samat konstit kuin mihin tahansa hyvään viestintään.

Omiin onnistuneen vastuullisuusviestinnän perusteeseihini kuuluvat muun muassa nämä:

  1. Uskottavaa viestintää ei ole ilman uskottavia tekoja. Kun teot – tai edes tavoitteet – ovat kunnossa, viestinnälle ei ole esteitä.
  2. Viestintä kannattaa aloittaa heti tänään. Sitä päivää, jolloin ”kaikki olisi valmista” ei tule, sillä vastuullisuudessa ei koskaan voi olla 100-prosenttisesti valmis.
  3. Avoimuus, vilpittömyys ja rehellisyys vievät alussa pitkälle. Viherpesun takana on lähes aina yksi ja ainoa syy: asioiden kaunistelu.
  4. Tapoja kertoa vastuullisuudesta on ”sata ja yksi” – ja käyttöön kannattaa ottaa heti riittävän monta. Mikään ei ole niin tylsää kuin monotoninen julistaminen tai tiedote toisensa perään. Kun sisällöntuotanto on kiinnostavaa ja vaihtelevaa, se saa katsojat ja kuulijat pysymään kanavilla.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen HY+:n blogissa keväällä 2019.

Haluaisitteko tekin uusia ideoita vastuullisuusviestintään? Tai tarvitsisitteko apua ensimmäisen viestintäsuunnitelman tekemisessä? Pyydä Heidiltä tarjous: heidi @ communike.fi

JAA SOMESSA

Kaikki irti tapahtumasta – älä unohda viestintää!

Tapahtumien, seminaarien ja vastaavien järjestämiseen käytetään paljon aikaa ja resursseja. Jotta organisaatio saisi niistä strategisesti mahdollisimman paljon irti, myös tapahtumien ja seminaarien viestimiseen kannattaisi laittaa riittävästi paukkuja.

Ei nimittäin kannata tyytyä siihen, että tapahtuma on saatu kasaan ja paikalle kivasti osallistujia. Tapahtumaanhan liittyy aina jokin tavoite, esimerkiksi se, että halutaan jakaa tietoa tai herättää keskustelua tapahtuman teemoista.

Tapahtumat ja seminaarit ovat siis osa organisaation vaikuttamistyötä, profiloitumista tai markkinointia. Siksi viestinnän tehtävä on tehdä tapahtuma näkyväksi mahdollisimman laajasti.

Kokosin ja aikataulutin peruslistan asioista, jotka tapahtumaviestinnässä kannattaa muistaa. Näiden vinkkien avulla homma rullaa jouhevasti, jopa yhden viestijän voimin.

1–2 VIIKKOA ENNEN TAPAHTUMAA

  • Valitse prioriteettimediat, joihin haluaisit tapahtuman yhteydessä juttua. Mutta muista kuitenkin, että tapahtuma itse on harvoin jutun arvoinen. Mieti siis eri tapoja, joiden kautta voisit liittää tapahtuman osaksi isompaa ajankohtaista ilmiötä tai menossa olevaa muutosta. Kaiva siis uutinen tapahtuman teemoista. Tai voisiko tapahtuman saada mediassa esiin jonkun siihen liittyvän henkilön (puhujan, järjestäjän, vapaaehtoisen jne.) kautta?
  • Jos tapahtuma on kaikille avoin, lähetä siitä tieto medioiden ja netin tapahtumakalentereihin.
  • Jos haluat mediaa paikalle (ja tapahtumassa on aineksia median kiinnostukseen), kannattaa tieto tapahtumasta lähettää tyrkylle myös STT:n tapahtumakalenteriin. Se onnistuu lähettämällä meiliä osoitteeseen toimitus[at]stt.fi.
  • Ala kertoa tapahtumasta aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Nosta esiin eri näkökulmia ja ohjaa aina tapahtuman nettisivulle, jotta kiinnostuneet näkevät mitä, missä ja milloin tapahtuu. Jos tapahtumalla ei ole omaa nettisivua, kirjoita siitä ainakin juttu organisaatiosi nettisivujen Ajankohtaista- tai blogisivulle, johon voit linkittää.
  • Kokoa yhteen organisaatiosi pääviestit tapahtuman teemasta. Eli mitä asioita haluatte yhteisönä nostaa esiin? Mihin vaikuttaa? Mitä mieltä olette ko. asioista? Tämä on tärkeää, jotta voit käyttää tapahtuman luoman momentumin hyväksi viestimällä.

4–5 PÄIVÄÄ ENNEN TAPAHTUMAA

  • Jos aiot tehdä tapahtumasta tiedotteen, kirjoita tiedote valmiiksi nyt – älä jätä sitä viimeiseen päivään.
  • Vaikka et kirjoittaisikaan tiedotetta, kannattaa tapahtumasta ehkä kirjoittaa päivitetty uutinen tai juttu organisaation nettisivuille. Se on hyvää uutta jaettavaa sosiaalisessa mediassa ja hyvä tapa nostattaa tapahtumaa.
  • Briiffaa viestintään osallistuvat ihmiset: mahdolliset kumppanit, medialle tarjottavat haastateltavat jne.

3 PÄIVÄÄ ENNEN TAPAHTUMAA

  • Mediaviestintä kannattaa aina aloittaa viimeistään 3–4 päivää ennen h-hetkeä (mahdollisia henkilöhaastatteluja kannattaa tarjota yksittäisille medioille jo aiemmin).  Kontaktoi prioriteettimediat ja tarjoa jokaiselle räätälöityä juttuaihetta. Lähetä heille myös tiedote ennakkoon nähtäväksi; mediat kyllä kunnioittavat embargoa.
  • Jos tapahtumaa järjestämässä on useampi toimija, viimeistään nyt kannattaa jakaa kaikille materiaalit viestintää varten: tiedote, somessa jaettavaksi tarkoitettu somekuva, ehdotukset valmiista perustwiiteistä jne.

TAPAHTUMAA EDELTÄVÄ PÄIVÄ

  • Nostata tunnelmia sosiaalisessa mediassa. ”Huomenna tapahtuu” -tyyppiset julkaisut herättävät kummasti kiinnostusta. Käytä hyväksesi esimerkiksi videota tapahtumapaikan valmisteluista tai kuvia materiaaleista.
  • Jos käytössäsi on palvelu tiedotteen jakamiseen, ajasta tiedote lähtemään haluamanasi hetkenä.
  • Jos tapahtumaan liittyy taustamateriaaleja, esimerkiksi hankkeen loppuraportti tai muu tutkimus/selvitys, ajasta materiaalien julkaisu valmiiksi nettisivulle.
  • Soita läpi kaikki mediat, joihin olet tarjonnut räätälöityä juttua. Soittaminen kannattaa aina. Oman kokemukseni mukaan toimituksen uutistyötä vetävät henkilöt harvoin muistavat yksittäistä meiliä, mutta kun pääset juttelemaan heidän kanssaan, pystyt perustelemaan juttuehdotustasi laajemmin ja saatat onnistua kiinnostuksen herättämisessä.
  • Ajasta perusjulkaisuja valmiiksi Twitteriin (ja Facebookiin). Esimerkiksi sellaisia, joissa kerrot, mistä taustamateriaalit tai tapahtumaan liittyvä tiedotteenne löytyvät.
  • Muistuta Twitterissä tapahtuman hästäg viimeistään illansuussa. Joku saattaa haluta jakaa sen aamun ensimmäisessä twiitissään.

TAPAHTUMAPÄIVÄN AAMU

  • Jaa tapahtuman hästäg uudestaan heti aamusta: ”Tänään kannattaa laittaa seurantaan #järjestömenestyy. 250 järjestöihmistä koolla Helsingissä. Teemoina Rohkeus ja miten #järjestöt menestyvät tulevaisuudessa.”
  • Kiinnitä hästägistä kertova julkaisu Twitterissä profiiliisi. Tapahtuman osallistujat etsivät sitä joka tapauksessa viimeistään tapahtuman alkaessa.

TAPAHTUMAPAIKALLA

  • Twiittaa ennakkotunnelmia. Käytä kuvaa. Tee vaikka gallup ja kysy osallistujilta, mitä he odottavat tapahtumalta.
  • Asia joka liian usein unohtuu: tapahtuman juontajan homma on kertoa päivän häsäri. Jos stagen taustalla tms. pyörii materiaalia tai on heijastettuna kuva, laita häsäri esiin.
  • Tämäkin unohtuu edelleen ihan liian usein: laita tapahtuman puhujien Twitter-tunnarit esille käsiohjelmaan. Mikään ei ole raivostuttavampaa kuin etsiä kunkin puheenvuoron aikana, onko puhuja Twitterissä vai ei.
  • Twiittaa ja retweettaa itse ihan sikana. Twiittaaminen on yhden ihmisen täysi työ, facebookaaminen/LinkedIn toisen ihmisen. Jos teette FB-liven, sen tekoon tarvitaan kolmas tyyppi.
  • Retwiittaa ahkerasti osallistujien twiittejä. Ideaalityönjako on sellainen, että retwiittaaminen on yhden ihmisen homma, jolloin, se, joka twiittaa puheenvuoroista, voi keskittyä puhujien sanomisiin.
  • Tapahtuman lopuksi: jaa aineistot uudestaan ja muistuta FB-livetallenteesta. Koska olet pyytänyt puhujien materiaalit etukäteen, voit jakaa linkin, jonka takaa ne löytyvät.

TAPAHTUMAA SEURAAVA PÄIVÄ

  • Palaa tunnelmiin, esimerkiksi tapahtumista otettujen kuvien kautta.
  • Jaa materiaalit Twitterissä vielä kerran.
  • Muistuta striimistä tai FB-livetallenteesta.

Mitä muita hyviä käytäntöjä sinulla on käytössä? Jatketaan keskustelua Twitterissä! Tägää minut @HeidiKorva ja lähetä kommentti.

JAA SOMESSA

Strateginen viestintä vaatii aikaa. Liian harvoilla sitä on.

Kiireellä on pirullinen vaikutus. Törmään tähän työssäni jatkuvasti, niin somessa kuin reaalielämässä. Sohitaan ja sählätään, tehdään montaa asiaa yhtä aikaa, luullaan, että ollaan tehokkaita – mutta viestinnän kannalta kiire on paha juttu.

Hutiloidessa viestinnästä tulee mitäänsanomatonta mössöä, joka ei jää kenenkään mieleen, vaikka pitäisi. ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.” Vanha sanonta kuulostaa… hmm… vanhanaikaiselta. Viestinnässähän ”pitää elää ajan hermolla”, ”olla ketterä ja reaktiivinen”, ”uskaltaa kokeilla ja olla edelläkävijä”. Olen itsekin toistanut näitä mantroja koulutuksissani satoja kertoja.

Ei riitä, että seurailee, retweettaa ja näyttää peukuttamalla, että täällä ollaan, mukana meiningeissä.

Tiettyihin asioihin viestinnässä olisi kuitenkin hyvä järjestää aikaa. Jotta oma ääni tulisi kuulluksi. Jotta oikeasti voisi vaikuttaa haluamiinsa asioihin.

Ei riitä, että seurailee, retweettaa ja näyttää peukuttamalla, että täällä ollaan, mukana meiningeissä. Organisaation viestinnän, esimerkiksi Twitterissä, pitää olla paljon tavoitteellisempaa. Minä haluan, että pystyn muutamasta twiitistä päättelemään, mitä mieltä mikäkin organisaatio on asioista, mitä se haluaa edistää, miksi se on olemassa.

Konkreettinen, viime kuukausina usein toistunut esimerkki: joku on twiitannut vaikkapa Ylen jutun sote-uudistuksen viimeisimmistä käänteistä, sellaisenaan, ilman omia kommentteja. Olen lukenut jutun jo aiemmin toisaalla, ja nyt minä tahtoisin tietää, mitä mieltä twiitannut taho on uusimmista suunnitelmista: ovatko ne hyviä, mikä huolestuttaa, onko joku asia menossa päin mäntyä? Pelkkä retweet ei anna minulle mitään lisäinfoa.

Ei Twitterissä jäädä odottamaan seuraavaa lausuntokierrosta tai kannanottoa, joka julkaistaan organisaation blogissa kahden päivän päästä! Twitterissä asiaan tartutaan heti, ja median juttu höystetään omalla mielipiteellä. Ei minua kiinnosta varovainen, hajuton ja huomaamaton.

Harvat viestijät ovat tarpeeksi hyvin tapetilla siitä, mikä on oman organisaation kanta kuhunkin sille oleelliseen teemaan. Kun ei ole tietoa, voi reagoida vain retweettaamalla.

Ja nyt palaamme siihen, miksi kiire on niin pirullinen asia. Jos viestijät eivät ole kartalla organisaation tavoitteista ja kannoista, ei synny hyvää vaikuttamisviestintää. Tärkeä vaikuttamisen mahdollisuus jää käyttämättä. Hyvä tilaisuus kertoa ”kenen puolella seisomme” ja tuoda konkretiaa siihen, kuinka merkityksellistä työtä, ja ketä varten, teemme, meni sivu suun.

Siksi kiire on pirullinen asia. Strateginen viestintä vaatii aikaa, mutta harva johtoryhmä istuu yhdessä alas viestinnän tiimoilta edes päiväksi vuodessa. Jos niin tehtäisiin, organisaation viestinnästä tulisi paljon tavoittavampaa, vaikuttavampaa – ja kiinnostavampaa. (Ja viestijöiden työstä paljon helpompaa.)

Alkuun strategisessa vaikuttamisviestinnässä pääsee etsimällä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

1. TEEMAT JA TAVOITTEET

Mihin haluamme vaikuttaa? Mitä mieltä olemme asioita?

2. VAHVUUDET

Mitä työmme saa aikaan?
Mitä uutta tuomme ”kentälle”?

3. KOHDERYHMÄT

Kenet meidän täytyy vakuuttaa puolellemme, jotta tavoitteemme toteutuvat?
Mitä he ajattelevat meistä nyt? Pitäisikö mielikuvaa muuttaa? Miten se tehdään viestinnällä?

4. YDINVIESTIT

Mitkä ovat tärkeimpiä viestejämme meille tärkeistä teemoista?
Miten perustelemme, että teemme erinomaista työtä?

JAA SOMESSA

10 + 1 vinkkiä some-kampanjaan

Sosiaalinen media on siitä jännä kampanjatyökalu, että siellä kampanjoiminen ei maksa paljon mitään – paitsi kallista työ- ja vapaa-aikaa. Sillä kun sosiaaliseen mediaan lähtee kampanjoimaan, se vaatii suunnitelmallisuutta, läsnäoloa ja perslihaksia.

Näitä vinkkejä olen testannut Vaatevallankumouksessa ja parissa muussakin asiakkaan kampanjassa. Kokemus on näyttänyt, että jokainen projekti on omanlaisensa. Tässä kuitenkin 10 + 1 yleislaatuista vinkkiä siihen, miten kampanjan saa näkyville ja ihmiset innostumaan.

1. Aloita ajoissa

Sosiaalisessa mediassa ratkaisee seuraajien määrä, ja tarpeeksi isoa seuraajajoukkoa on vaikea saada parissa viikossa. Siksi some-tilit kannattaa avata ajoissa ja vilkas viestiminen aloittaa vähintään kaksi kuukautta ennen h-hetkeä.

2. Etsi heimosi ja värvää se mukaan

Kampanja onnistuu sitä paremmin, mitä paremmin se onnistuu tavoittamaan heimolaiset, eli samanmieliset tahot ja ihmiset, jotka haluavat edistää samaa asiaa, poistaa maailmasta saman epäkohdan. Heimolaiset voivat olla yksittäisiä ihmisiä, järjestöjä, erilaisia yhteisöjä (esim. Facebook-sivuja tai -ryhmiä) ja myös yrittäjiä tai yrityksiä.

Tärkeä kysymys kampanjan suunnittelussa kuuluukin: ketkä kuuluvat heimoomme? Mistä löydämme heidät, ja miten saamme heidät innostettua mukaan? Tärkeimpiin heimolaisiin kannattaa olla yhteydessä jo kampanjan suunnitteluvaiheessa, jotta he tuntevat kuuluvansa sisäpiiriläisiin.

Muista laittaa kampanjan materiaalit (somekuvat jne.) helposti saataville, jotta ne, jotka haluavat osallistua ja jakaa tietoa, pystyvät tekemään sen näppärästi.

3. Toista! Toista! Toista!

Kerro varsinkin alussa jokaikisessä Facebook-päivityksessä, mistä on kyse. Mainitse vähintään kampanjan nimi ja se, milloin on kampanjan h-hetki. Toista myös eri tavoin sitä, miksi kampanja järjestetään ja mitä sillä halutaan saada aikaan.

Vaikka perusasiat ovat itsellesi tuskallisen tuttuja, joku näkee päivityksesi aina vasta ensimmäistä kertaa. On ärsyttävää, jos ei pääse selville, mistä on kyse.

4. Perustiedot nettisivulle

Tämä helpottaa edellisen kohdan toteuttamista: kampanjalla kannattaa ehdottomasti aina olla myös nettisivu, johon voi linkata. Somessa pitää olla ytimekäs, mutta kun käytössä on nettisivu, kiinnostuneet voivat tutustua kampanjaan linkin takaa.

5. Osta maksettua näkyvyyttä

Facebookissa ja Instagramissa kannattaa satsata muutama satanen lisänäkyvyyden hankkimiseen. Käytä sponsoroituja julkaisuja, tutki millaiset päivitykset ovat suosittuja ja kehitä tekemistä koko ajan.

6. Kerro mitä haluat

Liian usein kampanjapäivityksissä unohtuu kertoa, mitä ihmisten halutaan tekevän. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin todeta, että kyllä, olen samaa mieltä, ja tykkään kampanjasta, mutta miten minä voin osallistua?

Jos et keksi mitään muuta, niin pyydä edes ihmisiä jakamaan kampanjasta tietoa: ”Tykkää, jaa, innosta kaveritkin mukaan!”

7. Käytä kuvia ja ihmisiä

Pelkkä tieto ei pure yhtä tehokkaasti kuin ihmiset ja heidän tarinansa. Käytä siis sitaatteja, kuvia ja tarinoita.

8. Älä väsy keksimään uusia jippoja

Yritä koko ajan keksiä, miten ihmiset innostuisivat osallistumaan kampanjaan ja jakamaan siitä tietoa somessa. Haluaisivatko he haastaa ystäviään mukaan, twiitata päättäjille, osallistua ottamalla kuvan…

Aina ensimmäinen idea ei ota tuulta alleen. Silloin pitää sitkeästi kokeilla jotain muuta.

9. Final countdown

Kampanjan nostatuksessa viimeinen viikko ja erityisesti viimeiset pari päivää ovat erityisen ratkaisevia. Niiden aikana järjestäjien pitää saada innostettua kaikki kampanjasta vähänkin kiinnostuneet osallistumaan: kertomaan siitä omissa verkostoissaan ja tuntemaan, että nyt olemme yhdessä tekemässä hienoa juttua!

10. Kampanjan aatto ja kampanjapäivä: Twitterin aika!

H-hetken lähestyessä on tärkeää saada pöhinä aikaiseksi. Haasta ihmisiä ja organisaatioita mukaan suoraan Twitterissä. Kysy, mitä he ajattelevat kampanjan teemasta, kerro, miten he voivat osallistua jne.

Muistathan, että hyvässä twiitissä on aina linkki nettisivulle, josta saa kampanjasta lisätietoa.

11. Muista kiittää!

Kun kampanja on ohi, muistaa kiittää ja kertoa tuloksista! Muista myös mainita, jos kampanja toistuu taas vuoden kuluttua. Joku ehkä haluaa edistää asiaa myös kampanjan jälkeen (tai niiden välissä). Anna innokkaille vinkit myös siihen.

Ethän halua missata Communikén blogikirjoituksia – tilaa uutiskirje!

JAA SOMESSA

Viestinnän suunnittelu, osa 2: Viestintästrategian sisältö

Usein minulta kysytään, että mitä viestintästrategia konkreettisesti sisältää. Mitä sinne pitäisi kirjoittaa? Kuinka pitkä ja perusteellinen strategian pitää olla?

Viestintästrategia voi olla perusteellinenkin, mutta pituutta tärkeämpi on strategian sisältö. Hyvä strategia on riittävän konkreettinen, ja napakka on parempi kuin jaaritteleva.

Strategian pitää toimia työkaluna viestintää tekeville. Se määrittää oleellisimmat asiat, osoittaa, mikä on viestinnän tärkeysjärjestys, ketä halutaan puhutella, missä ja miten. Viestintästrategian pitää

a) antaa hyvä kuva siitä, mikä on viestinnän nykytilanne ja miten viestintää halutaan kehittää

b) perustella, miksi strategian linjaukset ja valitut toimenpiteet ovat sellaisia kuin ovat; mitkä syyt ovat valintojen takana

Yksinkertaistaen voi sanoa, että viestintästrategiassa nykyhetkeä verrataan organisaation tavoitteisiin, ja sitten täytetään kuilu nykyhetken haasteiden ja tavoitteiden välillä, eli määritellään viestinnän toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Voilà!

Tekisi mieli sanoa, että jokainen organisaatio voi tehdä strategiasta sellaisen, joka parhaiten palvelee sen omaa toimintaa. Mutta on tiettyjä asioita, jotka strategiassa kannattaa käydä läpi. Ja ne ovat nämä:

Viestinnän missio ja visio

Vastaus siihen, miksi organisaatio viestii ja villi visio siitä, mitä viestinnällä halutaan saada aikaan.

Peruslupaus

Mitä organisaatio lupaa ihmisille ja tahoille, jotka ostavat sen tuotteita, käyttävät sen palveluita, tekevät sen kanssa yhteistyötä jne. Esimerkiksi minkä tunteen se synnyttää? Mitä ihmiset, jotka käyttävät palvelua tai ovat tekemisissä yhteisön kanssa, saavat?

Viestinnän tehtävät

Usein viestinnän tehtävät ja tavoitteet (katso alla) tuppaavat olemaan päällekkäisiä. Jos ne tuntuvat liian päällekkäisiltä, suosittelen tässä kohtaa ajattelemaan tarpeeksi yleisellä tasolla, laajalla perspektiivillä. Esimerkiksi Reilussa kaupassa viestinnän tehtävänä voisi olla saada Reilun kaupan merkki laajasti tunnetuksi suomalaisten piirissä ja viestinnän tavoitteena konkreettisempi ”kasvattaa merkin tunnettuutta xx prosentista xx prosenttiin”.

Viestinnän periaatteet

Usein tässä luetellaan asioita kuten avoimuus, läpinäkyvyys, ketteryys, proaktiivisuus jne. Omaperäisempiäkin periaatteita saa käyttää!

Yleinen konteksti/lähtötilanne

Missä ollaan nyt? Mitä meistä ajatellaan? Mitkä mielikuvat haluamme muuttaa? Mikä yhteiskunnassa on sellaista, joka antaa meille etua tavoitteissamme? Mikä taas uhkaa tai haastaa menestystämme?

Viestinnän tavoitteet

Tässä kohtaa kannattaa ensin miettiä, että mitkä ovat strategiset tavoitteemme koko yhteisönä/yrityksenä? Mihin haluamme päästä? Sen jälkeen etsitään viestinnän keinot, jotka auttavat tavoitteisiin pääsemistä.

Oman brändin tavoitemielikuva

Millaisena me haluaisimme muiden näkevän meidät? Rentona alamme ykkösasiantuntijana? Helposti lähestyttävänä vai etäisenä? Dynaamisena vai harkitsevana? Tässä kohtaa hauska harjoitus on miettiä yhteisön brändipersoonaa. Jos yrityksemme tai yhteisömme olisi ihminen, millainen ihminen se olisi? Minkä ikäinen? Miten se pukeutuisi, puhuisi ja liikkuisi? Mitä se harrastaisi?

On mielenkiintoista testata myös, kuinka paljon yhteisön sisällä olevien mielikuvat poikkeavat siitä, mitä yhteisön ulkopuoliset ajattelevat. Usein ristiriita saattaa olla isokin.

Viestinnän kohderyhmät: pääkohderyhmät ja sekundääriset

Keneen meidän kannattaa vaikuttaa ja kenelle viestiä, jotta tavoitteemme toteutuvat?

Viestinnän tavoitteet kohderyhmittäin

Mitä toimenpiteitä eri kohderyhmissä tehdään, jotta kohderyhmät saadaan toimimaan ja ajattelemaan niin kuin haluttaisimme.

Viestinnän kanavat (kohderyhmittäin)

Viestinnän kumppanit (nykyiset ja tavoiteltavat)

Uusi asia viestinnässä – ja viestintästrategioissa – on miettiä, ketkä ovat organisaation kumppaneita viestinnässä. Ketkä ovat yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka mielellään levittäisivät sanaa eli jakaisivat (pyynnöstä) organisaation viestiä, tietoa kampanjoista jne. Ketkä kuuluvat samaan heimoomme, jonka kanssa edistämme yhteistä asiaa ja voimme tehdä yhteistyötä saadaksemme asiamme paremmin näkyviin?

Viestinnän mittarit

Listaus siitä, miten viestinnän onnistumista mitataan?

**

Tästä otsikkolistauksesta on apua niille, jotka miettivät, miten viestintästrategia kootaan. Järjen käyttö on tietysti sallittu: jos joku kohta ei tunnu tarpeelliselta tai eri otsikoiden alle tulee liikaa toistoa, mikään ei estä jättämättä otsikkoa/kohtaa kokonaan pois.

Viestintästrategia voi olla word-dokumentti, PP-esitys, Prezi tai vaikka hienosti taitettu pikku kirjanen. Itse en kuitenkaan käyttäisi aikaa strategian formaatin viimeistelyyn, vaan käyttäisin senkin ajan toimenpiteisiin. (Kenelläpä meistä olisi nykyään aikaa turhaan viilaamiseen.)

Entä tarvitaanko strategian tekemiseen aina ulkopuolista apua? Ei välttämättä, mutta ulkopuolinen auttaa näkemään organisaation toiminnan tuorein silmin, ulkopuolelta käsin, ja osaa esittää ne välttämättömät ja usein aika kiusallisetkin kysymykset.

Lue myös blogaus, jossa käsitellään sitä, mitkä kysymykset auttavat pääsemään alkuun viestintästrategiaprosessissa.

Kaivattaisiinko teillä apua viestintästrategian tekemisessä? Haluaisitteko, että viestintä tukisi paremmin strategianne ja tavoitteittenne toteutumista? Pyydä tarjous Communikén Heidiltä: heidi [at] communike.fi

JAA SOMESSA

Kaikki irti viestinnästä: osaathan vastata näihin kysymyksiin

Kun yritys tai yhteisö ottaa minuun yhteyttä ja haluaa apua viestintäänsä, syyt yhteydenottoon ovat usein samankaltaisia: Se, mitä yritys tai yhteisö haluaisi itsestään kertoa, ei tunnu menevän perille. Tuotteiden tunnettavuus ei ole toivotulla tasolla. Mielikuvat yrityksestä, sen palveluista tai tuotteista ovat vääränlaisia. Nämä solmut aukeavat, kun pannaan pikkuisen paukkuja viestinnän suunnitteluun.

Yllättävän suurikin pk-yritys tai 10–15 työntekijän järjestö saattaa porskuttaa eteenpäin ilman, että edes jokaiselle avainhenkilölle on selvää, mitkä milloinkin ovat viestinnän pääpainopisteet tai tärkeimmät pääviestit. (Minun mielestäni kaikkien asiakkaiden ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa tekemisissä olevien pitäisi tietää nämä asiat, jotta viestintä on tarpeeksi tehokasta ja kaikki puhuisivat samaa kieltä.)

Jos viestinnän suunnitteluun ja suunnitelmien läpikäymiseen yhdessä ei käytetä edes yhtä kokonaista työpäivää vuodessa, niin kuin usein tuntuu olevan, ei ole ihmekään, jos viestinnästä katoaa teho.

Tällaisessa tilanteessa olevaa asiakasta on helppo ohjata eteenpäin.

Viestintästrategian luominen voi kuulostaa työläältä, mutta oikotietä onneen ei ole.

Sitä paitsi urakka kannattaa, koska viestintästrategian tekeminen auttaa huomaamaan miksi asiat eivät ole toimineet toivotulla tavalla. Se auttaa myös ymmärtämään entistä paremmin viestinnän roolin; sen, miten viestintä pystyy auttamaan yritystä tai yhteisöä tekemään (liike)toimintasuunnitelmansa tavoitteista totta.

Viestintästrategian tekemisessä lähden asiakkaan kanssa liikkeelle näillä kysymyksillä:

  1. Mitkä ovat viestinnässä suurimmat haasteenne? Mikä ei toimi? Mihin haluaisitte parannusta?
  2. Mitkä ovat tärkeimmät sidosryhmänne? Miten viestitte heille tällä hetkellä? Mitä kanavia käytätte kullekin sidosryhmälle?
  3. Mitkä ovat yrityksenne/järjestönne tärkeimmät tavoitteet? Entä painopistealueet juuri nyt? Mitä viestinnän toimenpiteitä olette suunnitelleet näiden painopisteiden ympärille edistämään tavoitteiden toteutumista?
  4. Mitkä ovat vahvuutenne? Mitä teette paremmin kuin kukaan muu? Entä missä olette huonompia kuin kilpailijanne?
  5. Mitkä sidosryhmät ovat teille ”ongelmallisimpia”? Mikä on oman arvionne mukaan syy, että sidosryhmät eivät toimi (tai ajattele) niin kuin toivoisitte?
  6. Mitä haluaisitte, että sidosryhmä x:n edustajat tietäisivät teistä paremmin? Mitä haluaisitte sidosryhmän x tekevän nykyistä paremmin tai enemmän?

Kysymykset auttavat organisaatiota näkemään viestinnän lähtötilanteen ja peilaamaan sitä tavoitteisiin. Ne saavat tiimissä poikkeuksetta aikaan oivalluksia ja tuiki tarpeellista keskustelua. (Aivan! Viestintästrategian tekeminen ei voi olla yksin viestinnän vastuuhenkilön tehtävä!)

Nämä hetket, jolloin asiakkaan tiimi ”lähtee lentoon” ja vilkas keskustelu osoittaa, että tiimi on oivaltanut oikeita asioita, ovat yksi työni palkitsevimpia hetkiä.

Lue myös kirjoituksen toinen osa, jossa käsitellään sitä, mitä sisältöä viestintästrategiaan kannattaa koota.

Kaivattaisiinko teillä apua viestinnän suunnittelussa? Haluaisitteko, että viestintä tukisi paremmin strategianne ja tavoitteittenne toteutumista? Pyydä tarjous Communikén Heidiltä: heidi [at] communike.fi

JAA SOMESSA