Vastuullisuus ei näy päällepäin ‒ siksi viestintä ratkaisee

Kategoria Blogi | 0

Nopeimmat brändit tekivät vastuullisuudesta kilpailuedun. Lopuillakin on jo kiire laittaa edes perusasiat kuntoon.

Reilu kauppa täytti Suomessa viime viikolla 20 vuotta, ja synttärikemuissa me Reilu kauppa ry:n alkuaikojen työntekijät muistelimme huvittuneina menneitä. Esimerkiksi sitä, kuinka meitä pidettiin yrityksissä kettutyttöinä. Tai sitä, kun tunnetun suomalaisyrityksen toimitusjohtaja ilmoitti, että reilun kaupan tuotteet tulevat heillä myyntiin vain hänen kuolleen ruumiinsa yli.

Tämä oli tilanne vielä 10‒15 vuotta sitten. Sitä on vaikea uskoa, kun miettii kuinka tärkeä osa bisnestä vastuullisuus tänä päivänä on kaikille yrityksille. Sitä on vaikea uskoa myös, kun katsoo millaista viestinnän ilotulitusta yritykset ovat aiheen tiimoilta meillä Suomessakin viime aikoina tarjoilleet; vastuullisuutta julistetaan Hesarin etusivulla, tv-mainoksissa ja seminaarien puheenvuoroissa, ja rohkeimmat ottavat kantaa myös palkkatasa-arvoon, homoliittoihin tai ilmastonmuutokseen.

Vaikka vastuullisuus nyt tuntuu tunkevan silmillemme joka paikasta, yritykset aktivoituivat sen viestinnässä vasta vuosi sitten. Ne jotka olivat liikkeellä ensimmäisinä ja tekivät sen tarpeeksi isosti, saivat sulat hattuunsa ja jäivät ihmisten mieliin.

Nyt uusia kampanjoita pulpahtelee esiin niin usein, että ne unohtuvat ihmisiltä sitä mukaa kuin uusia tulee. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vastuullisuuden viestintä enää kannattaisi, päinvastoin.

Vastuullisuudesta on tullut kaiken tekemisen perusedellytys, ja niin on myös sen viestimisestä. Kuluttajat etsivät tietoa yritysten vastuullisuudesta ja sen pitää olla helposti saatavilla. Hiljaisuus tarkoittaa, että yritys elää kaukana menneisyydessä.

Siksi kaikkien organisaatioiden on syytä saada perusasiat kiireesti kuntoon ja vastuullisuustyö osaksi viestinnän sisältöstrategiaa ja jokapäiväistä arkiviestintää. On kiire myös sanoittaa, mitä vastuullisuus itse kullekin organisaatiolle tarkoittaa, mitkä ovat niiden vahvuudet ja kuinka niistä kannattaisi eri kanavissa kertoa.

Nekin organisaatiot, jotka ovat jo aloittaneet viestinnän, etsivät jatkuvasti uusia keinoja, kuinka kertoa asioista vielä oivaltavammin, mieliinpainuvammin ja erottuvammin. Se, joka tekee asioita ensimmäisten joukossa oivaltavasti, uudella tavalla tai vaikka uudessa kanavassa, kerää pisteet kotiin.

Kun yritykset tuskailevat oman vastuullisuusviestintänsä kanssa, lohdutan sanomalla, että kyse ei ole rakettitieteestä. Hyvään vastuullisuusviestintään pätevät kaikki samat konstit kuin mihin tahansa hyvään viestintään.

Omiin onnistuneen vastuullisuusviestinnän perusteeseihini kuuluvat muun muassa nämä:

1) Uskottavaa viestintää ei ole ilman uskottavia tekoja. Kun teot – tai edes tavoitteet – ovat kunnossa, viestinnälle ei ole esteitä.

2) Viestintä kannattaa aloittaa heti tänään. Sitä päivää, jolloin ”kaikki olisi valmista” ei tule, sillä vastuullisuudessa ei voi koskaan olla 100 % valmis.

3) Avoimuus, vilpittömyys ja rehellisyys vievät pitkälle. Viherpesun takana on lähes aina yksi ja ainoa syy: asioiden kaunistelu.

4) Tapoja kertoa vastuullisuudesta on ”sata ja yksi” – ja te tarvitsette niistä kaikkia.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja näitä suunnittelun vaiheita käymme läpi toukokuussa HY+:n Vastuullisuusviestintä strategiseksi työkaluksi -koulutuksessa.

Tavoitteena on, että kaikilla osallistujilla on koulutuspäivän jälkeen eväät oman organisaation vastuullisuusviestinnän kehittämiseen. Näytämme myös paljon konkreettisia esimerkkejä, ja olemme kutsuneet yrityksistä ihmisiä kertomaan omista kokemuksistaan.

Tervetuloa toukokuussa kuulemaan lisää!

Blogikirjoituksen alkuperäinen julkaisija on Helsingin yliopiston HY+.