Vastuullisuus vaatii myös sisäistä kirkastamista

Yrityksissä muotoillaan nyt kovaa vauhtia vastuullisuustavoitteita ja hoputetaan viestintää kertomaan vastuullisuudesta ulospäin. Homma on helpommin sanottu kuin tehty, jos viestinnällä ei ole tarpeeksi konkretiaa korulauseiden ympärille. Lisää tietoa vastuullisuustyöstä kaipaa myös muu henkilökunta. Siksi vastuullisuustyön sisäinen viestintä on asia, jota ei saa unohtaa.

Tiimimme on saanut viime kuukausina tehdä monen monta vastuullisuuteen ja viestintään liittyvää projektia. Asiakkaat ja projektien sisällöt ovat vaihdelleet, mutta yksi asia on yhdistänyt niitä kaikkia: yritysten sisällä kaivataan nyt kovasti yhteistä kirkastusta sille, mitä vastuullisuustyö juuri meillä tarkoittaa konkreettisesti.

Katsokaas tilanne on tämä: yritykset luovat ja julkaisevat nyt kovaa vauhtia vastuullisuustavoitteita (ja hyvä niin). Tavoitteista ja linjauksista myös kerrotaan aktiivisesti ulospäin (ja hyvä niin).

Useimmiten myös sisäinen viestintä omalle henkilökunnalle hoituu – edes jotenkuten – tavoitteiden julkaisuvaiheessa. Niinpä henkilöstö tietää, ainakin suurin piirtein, vastuullisuustyön tärkeimmät tavoitteet, esimerkiksi sen, minä vuonna yritys aikoo olla hiilineutraali.

Mutta. Moni kokee, että seinä tulee vastaan, kun sidosryhmille somessa, myymälän tiskillä tai vaikka yrityslainaneuvottelussa pitäisi kertoa konkreettisista askelista, jolla matkaa kohti hiilineutraaliutta tehdään. Ei ole tarpeeksi tietoa. Ja tiedon puute vaivaa usein paitsi viestintää myös muita yrityksen avainhenkilöitä.

Uskottavaa vastuullisuusviestintää on mahdoton tehdä, jos joutuu pyörittelemään korulauseita.

On selvää, että innostavaa tai uskottavaa viestintää on mahdoton tehdä, jos joutuu pyörittelemään korulauseita. 34 % suomalaisista pitää muutenkin yritysten vastuullisuusviestintää pelkkänä viherpesuna (lähde: Sanoman vastuullisuustutkimus 2020), joten viestinnältä kaivataan ennen kaikkea näyttöä konkreettisesti työstä, jota yrityksessä tehdään vastuullisuustavoitteiden eteen.

Vastuullisuusviestintä on ennen kaikkea luottamuksen rakentamista. Luottamus syntyy muun muassa siitä, että vastaus tarkentavaan kysymykseen tulee kuin apteekin hyllyltä. Vaivaantunut hiljaisuus tai se, että vastauksen muotoileminen somessa esitettyyn kysymykseen vie päiviä, eivät varsinaisesti vahvista luottamusta siihen, että yrityksen vastuullisuustyö olisi korkealla prioriteeteissa tai että sitä tehtäisiin intohimon palolla. Siksi sisäinen viestintä, siis se, että viestintä, avainhenkilöt ja muukin henkilökunta ovat kartalla vastuullisuusmatkan välitavoitteista tai siitä, miten haastaviakin asioita ratkotaan, on äärimmäisen tärkeää.

Vastuullisuuden johtaminen on mitä suurimmassa määrin myös sisäistä viestintää. Sitä, että työtä kirkastetaan ja konkretisoidaan, luodaan yhteinen näkemys vastuullisuusasioista, pidetään porukat ajan tasalla, kerrotaan matkan edistymisestä, syvennetään osaamista vastuullisuusteemoista jne. Minkä arvosanan antaisit teille; kuinka hyvin sinä olet kartalla teidän vastuullisuustyöstänne?

___

Kaivattaisiinko teillä vastuullisuustyön yhteistä kirkastusta? Autamme sekä tavoitteiden asettamisessa että viestinnässä. Tutustu palveluihimme.